Ympäristönhoitoa hankerahoin

Maaseutuyhteisöjen kehittäminen sekä yritysten toimintaympäristönä että asumisympäristönä on ollut yksi keskeinen Keski-Suomen ALMA -ohjelman tavoite kuluneella ohjelmakaudella. Tavoitetta on Maaseutukehitys ry:n toiminta-alueella toteutettu kylien ja paikallisten yhteisöjen toimesta useilla ympäristön- ja maisemanhoitoon liittyvillä hankkeilla. Ensimmäisinä toimenpiteinä olivat erilaiset suunnitelmat, joiden avulla tarvittavia toimenpiteitä kartoitettiin ja laitettiin tärkeysjärjestykseen.

Yhtenä suunnittelun välineenä on käytetty kyläsuunnitelmia, joihin on kirjattu asukkaiden omia näkemyksiä asuinympäristön tilasta ja kunnostustarpeista. Maaseutukehityksen rahoituksella on tähän mennessä valmistunut 24 kyläsuunnitelmaa, joista jokainen sisältää joitakin ympäristönkunnostukseen tai maisemaan liittyviä toimenpiteitä. Suunnitelmien perusteella useat eri tahot ovat sittemmin hakeneet hankerahoitusta itse kunnostustoimenpiteisiin.

Erityisesti maisemaan ja ympäristönhoitoon keskittyviä suunnitelmia on tehty muutamilla kylillä, muun muassa Konnevedellä, Hankasalmella ja Joutsassa. Suunnitelmien laatimisessa on läheisesti ollut mukana maisemanhoidon neuvoja Pekka Ilén Pro Agria Keski-Suomen Maaseutukeskuksesta. Hänen mukaansa eri hankkeissa toteutetut suunnitelmat eroavat toteutustavaltaan jonkin verran toisistaan. Yhteisöjen lisäksi myös yksityiset yritykset tai maatilat voivat tilata maisemanhoitosuunnitelmia maasutukeskukselta.

Pekka Ilén summaa yhteisöjen taholta toteutetun maisemanhoitosuunnitelmaprosessin tavoitteita: ”Tärkein tavoite on saada asukkaat ajattelemaan omaa ympäristöään laajemminkin, kuin vain oman orapihlaja-aitansa sisäpuolta. Pitäisi pyrkiä siihen, että vastuuntunto ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin lisääntyisivät. Projektit ovat kuitenkin aina kertaluonteisia ja jos niillä ei saada aikaan pysyviä muutoksia toimintatavoissa, EU-rahoilla raivatut rannat kasvavat pian uudestaan umpeen. Projekteilla voidaan istuttaa puut, mutta ihmisillä pitää olla sisällään halu sitoutua koko eliniäkseen niiden hoitamiseen.”

Joutsalaisten maisema-arvot selvitettiin

Vuosien 2002-2003 aikana toteutettiin Joutsan kunnan alueella Meidän miljöö -hanke, jonka tarkoituksena oli koota yhteen tieto kunnan ja sen kylien maiseman ja maisema-arvostusten nykytilasta, tulevaisuuden odotuksista ja kunnostustarpeista. Työ aloitettiin kyläkyselyillä, jotka lähetettiin kaikkiin haja-asutusalueen talouksiin. Kysely tehtiin myös yläasteen oppilaille. Kyselyiden purkamisen jälkeen jatkettiin kyläkierroksilla, joiden tarkoituksena oli asiantuntijan silmin katsella kyliä ja niiden maisemaa, tehdä havaintoja sekä esitellä havainnot ja kyselyiden tulokset kyläilloissa keskustelun herättämiseksi. Kullakin kylällä nousi esiin omia paikallisia kehittämiskohteita kuten

Meidän miljöö -hankkeessa nousi esiin asuk- kaiden mielestä säilyttämisen arvoisia maisemakohteita, muun muassa tämä Joutsan Myllykosken maisema.

vanhoja rakennuksia, yksittäisiä luontokohteita puista siirtolohkareisiin, pelto- ja järvimaisemia sekä erilaisiin yhteistoimintoihin käytettäviä rakennuksia. Maiseman umpeen kasvu ja pusikoituminen tuntui olevan kaikille yhteinen ongelma. ”Pyrkimyksenä ei ole ollutkaan esittää yksittäisille kohteille loppuun asti ohjeistettuja hoitosuosituksia, vaan nostaa esiin niitä asioita, joihin olisi panostettava hyvän maisemakuvan säilyttämiseksi tai aikaan saamiseksi,” muistuttaa suunnitelman tekijä Pekka Ilén.

Sirkkamäessä yksityiskohtaisempi suunnitelma

Sirkkamäen Kotikylä -hankkeen yhteydessä työstetty suunnitelma muistuttaa eniten perinteistä maisemanhoitosuunnitelmaa. Joutsan kaltaista osallistuvaa suunnittelua ei Sirkkamäessä tehty, vaan vähäiset resurssit keskitettiin maisemassa helposti havaittavien hyvien ja huonojen yksityiskohtien esille tuomiseen ja niiden hoidon ohjeistamiseen. ”Tämähän on kuitenkin se osa suunnitelmaa, joka tavallista asukasta eniten kiinnostaa ja josta on eniten apua kun toimeen tartutaan. Kartoilla ja oikein valituilla kuvilla pyritään suunnitelmassa selventämään tekstin sanomaa. Yksi tärkeä osa suunnittelua on suunnitelman julkinen esittäminen. On myös suunnittelijan kannalta tärkeää nähdä, kuinka suunnitelma otetaan kylällä vastaan,” kertoo Pekka Ilén.

Käynnissä useita vesistönkunnostushankkeita

Hankasalmella, Toivakassa, Leivonmäellä ja Joutsassa on käynnissä osakaskuntien tai muiden yhetisöjen toteuttamia vesistön kunnostushankkeita. Niiden tavoitteena on lisätä rantojen ja vesialueiden viihtyisyyttä sekä ranta-asukkaiden ymmärtämystä omien toimien vaikuttavuuden tärkeydestä osana järven kunnostusta. Yhteistä hankkeille on erilaisten kunnostustoimenpiteiden tekeminen ja vesistön ranta-asukkaiden sitouttaminen käytännön toimenpiteisiin. Hankkeella aloitellaan ja opetellaan asiantuntijan avustuksella kunnostustoimenpiteitä jatkossa itsenäisesti tapahtuvaa hoitoa varten. Käytännön kunnostustoimenpiteet riippuvat aina kyseessä olevan vesistön tilasta ja kunnostustarpeesta.

Viihdy järvellä -hankkeessa opeteltiin yhteistuumin WEKE -katiskan käyttöä roskakalan poistamisessa.

Pääasiassa toimenpiteinä ovat olleet hoitokalastus, kaislan niitto, pienimuotoiset ruoppaukset ja rantojen maisemointi. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä tuetaan käytännön hoitotoimenpiteitä. Toisaalla kootaan ranta-asukkaille tietopaketti järven kunnostuksesta, kun taas toiset järjestävät koulutusta tai pyydyskurssin. Hankkeissa hankitaan myös hoitokalustoa, jolla kunnostustoimia jatkossa suoritetaan.

Kirjoittanut ja kuvat Tiina Seppälä